Lasten voimistelun linjaus

Suomen Voimisteluliitto on tehnyt lasten voimistelun linjauksen, joka astuu voimaan 1.1.2024. Osa linjauksesta on jäsenseuroja velvoittava!

Seura velvoittaa lasten ryhmien ohjaajat käymään itsenäisesti läpi tämän linjauksen sekä Olympiakomitean vastuullisen valmentajan verkkokurssin ja Et ole yksin-verkkokoulutuksen. Näihin käytetty aika on palkallista. Käytyäsi nämä voit merkitä seuraavaan tuntilistaasi:

lasten voimistelun linjaus 0,5 h
Olympiakomitean vastuullisen valmentajan verkkokurssi 1-1,5 h
Et ole yksin-verkkokoulutus 1 h

Nykyiset ohjaajat perehtyvät linjaukseen vuoden 2023 aikana ja uudet ohjaajat aloittaessaan ohjaamisen.

Limingan Naisvoimistelijat on kerännyt tähän lasten voimistelun linjauksesta kohdat, jotka koskevat meidän seuraamme (meillä ei esimerkiksi ole kilpailutoimintaa, joten se kohta on jätetty tästä tekstistä pois). Käy teksti läpi ajatuksen kanssa. Voit tulostaa linjauksen ja palata siihen milloin tahansa kauden aikana!

Johdanto

Lasten voimistelun linjaus ohjaa voimistelutoimintaa kohti lapsilähtöisempää valmennuskulttuuria. Päämääränä on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista voimistelussa ja samalla tehdä lasten voimistelusta laadukkaampaa ja lasten kokonaishyvinvointia tukevampaa.

Linjauksen avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että kaikille lapsille voitaisiin tarjota tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa voimistelua. Linjaus ottaa huomioon myös kestävän kehityksen näkökulmat.

Linjauksen avulla vaikutetaan lasten turvalliseen harrastamiseen, harjoittelun määrään, harrastuksen kustannusten rajaamiseen, voimistelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen, harrastuksen jatkumiseen, pidempiin uriin ja kehorauhan tukemiseen.

Linjauksella on myös merkittävä rooli lasten osallisuuden ja toimijuuden tukemisessa.

Linjaus pitää sisällä Voimisteluliiton jäsenseuroja velvoittavia toimintalinjauksia sekä suosituksia ja ohjeistuksia voimistelun parissa toimiville.

Linjaus on konkreettinen tuki erityisesti seuroille ja harrastuksen parissa toimiville aikuisille, valmentajille, ohjaajille sekä tanssinopettajille.

Linjauksen keskiössä ovat lapsen oikeudet, jotka ovat aikuisia velvoittavia, eikä niitä voida sivuuttaa voimistelun toiminnassa. Kun lapsilla on oikeuksia, aikuisilla on vastuu niiden toteutumisesta. Linjauksen perustana on kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

1. Lapsen oikeudet linjauksen perustana

Lapsen oikeudet urheilussa koskevat kaikkia lapsia. Oikeudet eivät riipu lasten tai heidän vanhempiensa sukupuolesta, etnisestä taustasta, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, kehon rakenteesta, fyysisestä kehityksestä, tuen tarpeesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 

Linjauksen ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista voimistelussa.

Lisäksi linjauksien kautta varmistetaan voimistelun eettisten periaatteiden ja voimistelun vastuullisuusohjelman eri osa-alueiden (turvallinen toimintaympäristö, yhdenvertaisyys, tasa-arvo ja ympäristövastuullisuus) toteutuminen lasten voimistelussa.

Linjausten kautta vaikutetaan myös voimisteluharrastuksen kustannuksiin. Näin vahvistetaan kaikkien lasten mahdollisuuksia osallistua voimistelutoimintaan.  

Lasten voimistelun linjauksessa on kolmentasoisia asioita:

linjauksia, joissa Voimisteluliitto linjaa ja velvoittaa jäsenseuroja ja niiden toimijoita ja toimintaa;
suosituksia, joissa Voimisteluliitto suosittelee seuroja ja toiminnassa mukana olevia huomioimaan tietynlaista toimintaa;
ohjeistuksia, joissa Voimisteluliitto ohjeistaa seuroja ja toiminnassa mukana olevia tarkastelemaan omaa toimintaansa.

1.1 Voimistelun lasten linjauksen viisi pääkohtaa

Laadukkaan lasten voimistelun edellytyksenä on lapsilähtöinen ohjaus ja valmennus. Voimistelussa toteutamme seuraavia lasten voimistelun linjauksen pääkohtia.

Luomme turvallisen harjoitusilmapiirin ja toimintaympäristön.
Tarjoamme osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lapsille.
Edistämme lasten liikunnan iloa ja mielekkyyttä sekä vahvistamme autonomiaa ja pitkän aikavälin kehittymistä (liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen).
Mahdollistamme monipuolisen ja leikkisän lasten urheilukulttuurin.
Huomioimme lasten kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin lajikulttuurissamme -tavoitteena hyvinvoivat ja itseensä uskovat harrastajat. Lapsen hyvinvoinnin ja terveyden tulee aina olla kilpailumenestystä tärkeämpää.

Voimisteluliiton strategiassa laadukas lasten voimistelu keskittyy alle 12-vuotiaiden toimintaan, mutta ei poissulje nuorten laadukasta harrastamista. Lapsen oikeuksista puhuttaessa käytetään aina termiä lapset (alle 18-vuotiaat), siksi lasten voimistelun linjaus koskee lasten ohella myös nuorten ryhmissä harrastavia ja lajissa kilpailevia.

Laadukkaassa lasten harrastetoiminnassa korostuu lasten voimistelun tavoitteet: innostus, laatu ja onnistumiset yhdessä. Tärkeintä on kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu turvallisessa, osallistavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.

1.2 Sukupuolineutraali toiminta

Laadukkaassa lasten ohjauksessa ja valmennuksessa ei puhuta tytöistä ja pojista, vaan lapsia kutsutaan heidän omilla nimillään tai muilla sukupuolineutraaleilla ilmaisuilla (esimerkiksi lapset, voimistelijat, joukkueenjäsenet, tanssijat).

Jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Jokaisella on oikeus määritellä sukupuolensa ja osallistua harrasteryhmiin ja alle 12-vuotiaiden kansallisiin kilpailuihin identiteettinsä mukaisesti.

1.3 Harrastuksessa kilpaileminen

Tässä linjauksessa otetaan kantaa siihen, kuinka pitkiä kilpailumatkoja lapset voivat tehdä, mihin kilpailuihin lapset saavat osallistua ja millaisilla tekijöille valmentaja voi vaikuttaa kilpailujen kustannuksiin omalta osaltaan.

Koska meidän seuramme ei osallistu voimistelukilpailuihin, on tämä kohta jätetty pois.

1.4 Turvallisuus ja vastuu

Lapsilla on oikeus turvalliseen harrastusympäristöön ilman painostusta, hyväksikäyttöä, syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. Lapsella on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, kasvu- ja kehorauhaan.

Liikkuvuusharjoittelun tulee olla turvallista ja asennoissa painaminen on kiellettyä. Valmentajalla on velvollisuus korjata (virhe)asentoja, mutta avustamisen ja painamisen ero tulee tunnistaa toiminnassa.

Alle kolmivuotiaiden lasten harrastustoiminnassa suositellaan vain perheliikuntatunteja. Yli kolmevuotiaiden tunneilla tulee samassa salissa olla paikalla vähintään yksi täysi-ikäinen ohjaaja tai vastuuvanhempi, joka viime kädessä on velvollinen kantamaan vastuun hätätilanteissa.

Lisäksi ryhmän koon mukaan useampi muu ohjaaja tai apuvalmentaja voi ohjata lasten liikuntatoimintaa. Suosittelemme, että jokaisen ryhmän vastuuohjaaja olisi täysi-ikäinen ja on kouluttautunut 1-tasolla sekä tehnyt Olympiakomitean vastuullisen valmentajan verkkokurssin ja Et ole yksin -verkkokoulutuksen.

1.5 Osallisuus

Lapsilla on oikeus osallistua harrastamiseen ja kilpailemiseen. Lasten harrastamisessa tarkoituksena on vahvistaa lapsen kaverisuhteita ja toimintaa sosiaalisissa tilanteissa. Urheiluseura toimii hyvänä oppimisympäristönä.

Lasten arkeen kuuluu myös pettymysten sietämisen opettelu. Siinä ohjaajan vastuulla on vanhempien lisäksi auttaa lasta käsittelemään pettymysten tuomia tunteita. Turvallisessa harjoitusilmapiirissä voi vaatia lapsilta myös sitä, että he kunnioittavat toinen toisiaan sekä ohjaajia/valmentajia ja harjoittelevat hyviä käytöstapoja.

Lapsilla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään. Heillä tulisi olla mahdollisuus osallistua urheilutoimintansa suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä valmentajansa/ohjaajansa johdolla. 

Lasten kuulemisessa tulee huomioida lapsen ikätaso. Esimerkiksi pienet lapset voivat kertoa mielipiteensä myös peukaloäänestyksellä tai piirtämällä.

Palautteenannon jälkeen on tärkeää tuoda esille, millaista palautetta toiminnasta on annettu ja mitä palautteelle tehdään, jotta tulee näkyväksi, että palaute on käsitelty.

Lapsella tulee olla oikeus valita urheilulajinsa ja häneltä on kysyttävä, kuinka monta kertaa viikossa hän on valmis harjoittelemaan. Lisäksi lapselta itseltään on varmistettava, haluaako hän kilpailla vai ei.  

Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa riippumatta perheensä taloudellisesta tilanteesta ja ilman kustannuksiin liittyviä paineita. Seurojen tulisi pyrkiä järjestämään matalankynnyksen toimintaa, johon alueen lapsilla on mahdollisuuksia osallistua. Lisäksi seurojen olisi hyvä tunnistaa alueellaan taloudellista avustusta tarjoavia tahoja, joihin perheet voivat olla yhteydessä tai joiden yhteystiedot viestitään seuran verkkosivuilla.

2. Lapsen kasvu ja kehitys sekä ryhmien kokoonpanojen muodostaminen

Ryhmässä, jossa lapset ovat syntyneet samana kalenterivuotena, voi lasten kypsyys vaihdella huomattavasti. Saman ikäisillä lapsilla voi olla isoja eroja fyysisen ja sosiaalisen sekä kognitiivisen kasvun välillä. Lisäksi erot emotionaalisen kypsymisen suhteen voivat olla monia vuosia. Tämä saattaa aiheuttaa haastetta valmennukseen ja ryhmän yhteisiin tavoitteisiin.

Seuroissa on syytä pohtia ryhmiä rakennettaessa, kuinka tiukasti tuijotetaan ikävuosien ja sukupuolien mukaisiin ryhmäjakoihin ja kuinka paljon voidaan soveltaa lapsentahtisen kehittymisen huomioimista.

Lapselle on taattava keho- ja kasvurauha. Lapsen kehoa ei tule kommentoida ja ravintokasvatuksessa tulee olla sensitiivinen ja hyödynnettävä asiantuntijoita. Lapsella on oikeus lepoon ja leikkiin sekä harjoittelun rinnalla monipuoliseen ja riittävään ravintoon ja uneen.

Vanhempien ja lapsen parissa toimivien valmentajien vastuulla on kiinnittää huomiota kasvavien lasten hyvinvointiin. Kehon kasvaminen ja yksipuolinen lajiharjoittelu lisäävät riskiä rasitusvammoille.

Liikunnan, levon ja muun vapaa-ajantoiminnan välinen tasapaino on tärkeää kasvavalle lapselle. Koulun loma-aikoja ei voi täyttää täysin lajin leiritoiminnalla, vaan lapsen oikeus lepoon on huomioitava.  

Alle 7-vuotiailla harjoittelussa tulisi hyödyntää monipuolista perusliikuntataitojen harjoittelua. Leikin tulisi olla kiinteä osa harjoittelua. Seurojen tulisi kannustaa lapsia myös seuratoiminnan ulkopuolella tapahtuvaan liikkumiseen.

7–9-vuotiailla harjoittelu seuran tunneilla tulisi olla monipuolista ja fyysisiä ominaisuuksia monipuolisesti kehittävää, jotta jokaisella lapsella olisi riittävä liiketaitojen pohja lajitaitojen harjoittelulle ja kehittämiselle. Leikin tulisi olla vielä olennainen osa harjoittelua.

Yli 10-vuotiaiden ohjauksessa tulisi huomioida korkea aktiivisuustaso perustaitojen varmistamiseksi ja teknisen pohjan rakentaminen.   

Kaikissa ikäryhmissä tulisi kannustaa lasta myös monipuoliseen ja monilajiseen liikkumiseen ja ulkoiluun urheiluseuratoiminnan ulkopuolella ja muissa urheiluseuroissa.  

3. Vastuukysymykset

Selkeä vastuiden jakaminen on edellytys, että voimistelussa pääsemme yhteisiin päämääriin. Voimisteluliitto suosittelee, että seuraavat tahot kantavat vastuun alla olevista asioista.

3.1 Voimisteluliiton vastuu

Voimisteluliiton vastuulla on

kehittää turvalliseen harrastamiseen tukitoimia ja ohjeistuksia.
valvoa linjauksien toteumista ja huolehtia, että epäkohtiin puututaan tarvittaessa.
huolehtia Voimisteluliiton vastuullisuusohjelman kehittämisestä ja tiedon jakamisesta.
tarjota osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ohjaajille, valmentajille ja seuratoimijoille.
tehdä kansainvälistä vaikuttamistyötä muun muassa ikärajojen nostamiseksi sekä sääntöjen ja lajikulttuurin kehittämiseksi.
viestiä linjauksista ja yhteisistä ohjeista ja säännöistä avoimesti.

3.2 Seuran vastuu

Seuran vastuulla on 

nimetä seurasta vastuuhenkilö, jonka työroolin kuuluu ottaa selvää lapsen oikeuksista ja Voimisteluliiton linjauksista. Hän myös ohjeistaa ja jalkauttaa niitä seuraan sekä huolehtia, että asia käydään läpi seuran hallituksessa/johtokunnassa.
– hyödyntää verkkokoulutuksia aiheesta, jotta jokainen toimija voi ottaa aikaa oman osaamisen kehittämiseen.
tukea osaamisen kehittymistä ohjaajien osalta ja varmistaa, että jokaisella on oma koulutuspolku tiedossa tai tietävät, mistä Voimistelun verkkosivuilta löytyy tietoa koulutuspoluista.
tarkistaa jokaiselta uudelta työsuhteen aloittavalta henkilöltä rikosrekisteriotteen.
dokumentoida lasten toimintaa (kausisuunnitelmia, turvallisuusohjeita): niistä käy ilmi, milloin lapsille on tarjottu osallisuuden mahdollisuuksia sekä tietoa turvallisesta harrastamisesta.
järjestää jokaiselle harjoituskerralle vähintään yksi aikuinen paikalle (yli 18-vuotias), joka voi olla muukin kuin ohjaaja. Tärkeintä on tietää, kuka kantaa vastuun viime kädessä.
huolehtia, että kukaan ohjaaja ei ole yksin lapsiryhmän kanssa arkaluonteisissa tilanteissa, kun puhutaan mahdollisesta epäasiallisesta käytöksestä tai turvataidoista.
antaa ohjeet ohjaajille, kuinka yksityisiin viesteihin vastataan sosiaalisessa mediassa.
– ohjaaja on toimessaan aina kasvatusvastuullinen.
osoittaa erilaisia tapoja ja tilaisuuksia lasten vaikuttamiselle ja osallisuudelle seuratoiminnassa.
järjestää toiminnalle turvallinen liikuntaympäristö ja olosuhteet (ehjät telineet/ välineet, EA-välineet).
järjestää toimintaa, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. Toiminta on tasa-arvoista ja yhdenvertaista riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, toimintarajoitteesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
toiminnassaan on suositeltavaa huomioida saavutettavuuden ja esteettömyyden eri osa-alueet. Seura voi joutua tekemään erityisjärjestelyjä saavuttaakseen toiminnan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden. Osa-alueet ovat toimintaympäristön esteettömyys, sosiaalinen saavutettavuus sekä viestinnän, tiedonsaannin ja palveluiden saavutettavuus.
mahdollistaa lapsen osallistuminen myös muihin harrastuksiin: liian aikaisin pakonomainen sitoutuminen vain voimisteluun sulkee muut harrastukset pois lapselta ja voi johtaa liian yksipuoliseen harjoitteluun. Seuran tuntirakenteen on toisinaan joustettava lapsen muiden harrastusten esitysten, turnausten suhteen, jos suinkin salivuoron puitteissa se on mahdollista. Joukkueharjoituksestakin pitää saada joskus lupa olla poissa. 
kysyä palautetta harrastajilta ja heidän huoltajiltaan toiminnasta vuosittain tai tarjottava jatkuvan palautteenannon kanava.
tarjota palautekanava mahdollisesta epäasiallisesta toiminnasta ilmoittamiseen.
kysyä lapselta ja vanhemmilta kuvauslupa, mikäli seura käyttää lapsen kuvia/videoita viestinnässä (etenkin kuvat, joista voi tunnistaa lapsen).
– lapselta (pieneltäkin) on kysyttävä, haluaako hän näkyä kuvissa (vielä vuosienkin päästä).
– suosia lasten some-esittelyissä tunnistetietoina vain lasten etunimiä ja/tai lempinimiä.
katsoa, että julkaistavissa kuvissa kuvakulmat ovat lapsen edun mukaiset. Esimerkiksi monissa liikkuvuusasennoissa kuvakulma ja vaatetus voi olla lapselle epäedullista.
huolehtia yhdenvertaisesta uutisoinnista seuran verkkosivuilla eikä keskittää uutisointia vain kilpailuissa menestyneiden kisatulosten tiedottamiseen.

3.3 Ohjaajan vastuu

Valmentajan vastuulla on

tuntea lapsen oikeudet ja ottaa selvää oikeuksista, jos ne eivät ole itselle tuttuja. Lisäksi jokaisen vastuulla on varmistaa niiden toteutuminen omassa seurassa.
edistää valmentajan ja voimistelijan välistä vuorovaikutusta sekä pitää yllä positiivista ja oppimismyönteistä ilmapiiriä.
suunnitella toimintaa niin, että se huomioi lasten arjen ja siihen liittyvät merkittävät tapahtumat ja vapaa-ajan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuuksia esimerkiksi juhlia kaverin syntymäpäivää tai osallistua koulun retkelle, jotta sosiaalisen elämän kehittyminen urheilun rinnalla on mahdollista.
kertoa lapsille heidän oikeuksistaan sekä turvataidoista ja keneen otetaan yhteyttä, jos lapsi kokee turvattomuutta.
tarjota lapsille mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua toimintaan omana itsenään ilman pelkoa kiusaamiseksi tulemisesta.
luoda turvallinen ympäristö salille ja huolehtia asianmukaisesta kielenkäytöstä ja toisia arvostavasta kohtelusta.
puuttua aina kiusaamiseen, syrjimiseen, rasismiin tai nöyryyttämiseen.
ilmoittaa syrjinnästä, väkivallasta ja häirinnästä eteenpäin. Jos asian käsittely ei ole riittävää seuran tai liiton/lajin sisällä, on tarvittaessa otettava yhteys poliisiin (jos epäilee rikosta).
huomioida parhaansa mukaan yhdessä huoltajien kanssa harrastamisen kokonaiskuormitusta ja huolehtia, että lapsella on mahdollisuus myös lepoon. Kipeää lasta ei tule päästää harjoittelemaan eikä yksikään mitali hyvinvoinnin kustannuksella ole arvokas. Koulun loma-aikojen leiri- ja kilpailuja suunniteltaessa tulee huomioida lapsen oikeus lepoon.
varmistaa, ettei kukaan kommentoi tai vertaile lasten kehoja tai kontrolloi syömistä. Valmentajan pitää pyrkiä varmistamaan, ettei haitallisia kehoihanteita ylläpidetä saleilla, leireillä ja kisatapahtumissa sekä urheilun arjessa.
tukea lasta ja tämän vanhempia hyvinvointia ja terveyttä edistävään elämäntapaan, esimerkiksi ohjata riittävään kokonaisliikuntamäärään.
suunnitella kilpailuohjelmat ja sarjat niin, että lapsella on mahdollisuus kokea hallinnantunnetta osaamisestaan ja sarjat/ohjelmat on rakennettu lapsen ikätasolle sopivin teemoihin, musiikkeihin ja liikekieleen.
järjestää lapsille mahdollisuuksia ylläpitää fanikulttuuria järjestämällä mahdollisuuksia mennä seuramaan seuran tai liiton kisoja ja tapahtumia, joissa lasten idolit urheilevat.

3.4 Huoltajan vastuu

Huoltajan vastuulla on

turvata lapselle riittävät mahdollisuudet levolle ja palautumiselle sekä riittävästi aikaa sosiaalisille suhteille ja kaveritaitojen kehittymiselle.
huolehtia monipuolisesta ja riittävästä ravinnosta kotona ja opettaa lapselle toimivat eväskäytännöt.
osoittaa kiinnostusta lapsen harrastuksesta, tukea ja innostaa lasta hänelle tärkeässä asiassa.
huolehtia riittävästä hygieniasta ja unenmäärästä muun muassa kiinnittämällä huomioita peseytymiseen ja nukkumaanmenoaikaan.
kiinnittää huomiota kasvavien lasten hyvinvointiin. Kehon kasvaminen ja rasittava liikunta lisäävät riskiä rasitusvammoille, siksi kasvun seuraaminen sekä yhteistyö valmentajan kanssa kiivaan kasvupyrähdyksen huomioinnissa on tärkeää.
huolehtia, että lapsen lisenssi kilpailuihin on tarvittaessa asianmukaisesti hoidettu.
huolehtia lapsen harrastamisen kustannuksista sekä käydä tarvittaessa keskustelua kustannusten huojennuksista, jos elämäntilanne sitä vaatii.
huolehtia, ettei lapsi harjoittele sairaana tai palaa liian aikaisin kovatempoiseen harjoitteluun sairastelun jälkeen.
käydä vuoropuhelua valmentajan kanssa lapsen harrastamisesta sekä siinä edistymisestä tai motivaation muutoksista lapsen suostumuksella.
antaa työrauhaa lapsen valmentajalle ja tukea lapsen ja valmentajan suhdetta.

3.5 Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö

Toimivan yhteistyön rakentaminen vanhempien kanssa on kaikkien toimijoiden ja erityisesti lapsen etu. Avoin ja toimiva vuorovaikutus on yhteistyön perusta.

Keskeisintä on avoimuus: kerrotaan ilot ja onnistumiset, mutta puhutaan avoimesti myös mahdollisista toiminnan haasteista vanhempien kanssa.  
Ohjaajan tukena ovat seuran johto/hallitus.
–Valmentaja(t) ja ohjaaja(t) tarvitsevat tukea ja palautetta niin työssään kuin vanhempien kanssa toimiessa.
Kausittain pidetään vanhempien palaveri, jossa ohjaaja käy läpi kausi- ja turvallisuussuunnitelman, ryhmän pelisäännöt, vahvistaa vanhempien kanssa lasten kanssa tehdyt pelisäännöt, sopii keskeisistä kauden asioista (kuten esiintymisasut, esiintymiset ja kilpailut ja kustannukset), käy läpi vanhempien kanssa kokonaisliikuntamäärän, unen ja ravinnon merkityksen osana lapsen kasvua ja kehitystä.
– Vanhemmille on tärkeää viestiä hyvissä ajoin harrastuksen kustannuksista sekä siitä, mistä harrastamisen maksut muodostuvat.
Sähköpostilla viestiminen tärkeäksi osaksi vanhemmille annettavaa palautetta ja vuorovaikutusta.
–Vanhemmille voi lähettää raportin kerran kevät- ja syyskaudella. Asioiden selkeyttäminen ja kertominen (niin hyvät kuin rohkeasti myös “huonot” uutiset ja asiat) vanhemmille vähentävät epäselvyyksiä, antavat vastauksia kysymyksiin ja mahdollisesti ennaltaehkäisevät konflikteja.

4. Treeniasu

Lapset voivat harjoitella lajin mukaiseen liikunta-asuun pukeutuneena. Seuran ja valmentajan on käytettävä harkintaa, millaiset treeniasut ovat välttämättömiä hankkia ja onko perusteltua, että kaikilla on aina samanlaiset vaatteet harjoituksissa. Yhteiset asut voivat lisätä ryhmään kuulumisen tunnetta, mutta kustannusten näkökulmasta erilaiset kierrätysmahdollisuudet on hyvä huomioida kasvavien lasten kohdalla.

On suositeltavaa, että seura-asuissa hyödynnetään kierrätysmahdollisuutta, eli ryhmäkohtaisten pukujen suhteen on käytettävä harkintaa.

Lapsella on oikeus pitää trikoita voimistelupuvun kanssa sekä asuja, joissa on pitkät hihat. Kasvavassa iässä oleva lapsi voi kokea ahdistavana voimistella vain tietynlaisessa jumppa-asussa. Asuvalintoja pohtiessa on syytä huomioida murrosikäisten vartalon muutokset ja esimerkiksi kuukautisten alkaminen. Jokaisella on lupa käyttää peittävämpää asua halutessaan, eikä valintaa tarvitse erikseen perustella.

Treeniasun tulee olla lajiin sopiva ja turvallinen. Avustamista vaativissa lajeissa voi perusteet tiukalle asulle tulla turvallisuuden perusteluista, mutta vaatimuksesta on keskusteltava lasten ja vanhempien kanssa.

Asuja mietittäessä on hyvä huomioida myös mahdolliset erilaisista kulttuuritaustoista johtuvat rajoitukset ja niitä tulee mahdollisuuksien mukaan kunnioittaa.

5. Turvallisen tilan periaatteet

Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunnioita itsemääräämisoikeutta. Toisen koskettamiseen tarvitset luvan. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa.

Vältä pilkkaamista, ivaamista, halventamista, sysäämistä syrjään tai nolaamasta ketään puheillasi, käytökselläsi tai teollasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä.

Ole avoin ja utelias erilaisia ulkonäköjä ja toimintatapoja kohtaan. Jätä oletukset tekemättä.

Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua mahdollisesti käytävään keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.

Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä.

Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.

Hallitse tunnetilasi tai tiedosta, milloin on hyvä mennä hetkeksi rauhoittumaan, jos tunteet lyövät yli.

6. Koreografian tai sarjan tekijöille huomioita

LNV:llä koreografioita ja esiintymisiä on lähinnä kevät- tai joulunäytöksissä.

Lasten ohjelmia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että mahdollinen musiikki ja ohjelman teema ovat ikätasolle sopivia. Vieraskielisten laulujen kohdalla on tärkeää ottaa ennakkoon selvää, mistä laulussa lauletaan.

Lisäksi ohjelmaa luodessa on tärkeää tarkastella ohjelmaa eettisestä näkökulmasta eli katsoa liikkeiden esityssuunta ja liikkeet lapsiystävälliseksi. Lasten ohjelmat, liikkeen rytmit ja teemat suositellaan olevan lasten maailmasta – ei aikuisten ohjelmien kopioita.

Turvallisuuden näkökulmasta ohjelman ja sarjan liikkeet tulevat olla sellaisia, joihin lasten fyysiset edellytykset ja valmiudet riittävät. Harjoiteltavat liikkeet ja koreografiat tulee rakentaa ikä- ja taitotasohuomioiden. Valmentajan ja koreografin vastuulla on turvallinen harjoittelu ja sen mukaiset liikevalinnat.

7. Palautteen antamisesta ja tunnetaidoista vinkkejä ohjaajille

Nyrkkisääntö: etsi positiivista palautetta ja korjaa virheet konkreettisesti ja muista kertoa, miten liike korjataan. Palautetta ei tule kohdistaa persoonaan, vaan toimintaan.

Anna myönteistä palautetta myös muista kuin voimistelutaidoista ja huomaa lasten vahvuudet. Opettele tietoisesti käyttämään vahvuustaitoja valmennuspalautteessasi.

Kerro vain yksi asia kerrallaan, jotta lapsi voi keskittyä rauhassa.

Tue lapsen itsearviointitaitojen kehittymistä kysymyksillä. Kannusta lasta ajattelemaan sekä oppimaan että sanoittamaan tunteitaan.

Valmentajan on tärkeää huomioida, että hän antaa varmasti kaikille lapsille jokaisessa harjoitustilanteessa positiivista palautetta ja huomaa jokaisen harrastajan.

Tue lasten tunnetaitojen kehittymistä:

Ohjaajan/valmentajan tärkeä huomioida voimistelijoiden tunnetilat sekä mukauttaa omaa toimintaa näiden mukaan esimerkiksi välileikit tekniikkaharjoitusten keskelle, jos ei jakseta keskittyä.  
Ohjaajan on tärkeä olla läsnä erityisesti niissä tilanteissa, joissa voimistelija kokee surun, vihan tai epäonnistumisen tunnetta. On tärkeää kohdata lapsi, sanoittaa hänelle tunnetila ja antaa aikaa käsitellä tunnetilaa. Valmentajan tehtävä on tukea lasta eteenpäin.
Harjoitustilanteissa harjoitellaan tunnistamaan erilaisia tunteita pelien ja leikkien ohella erilaisten musiikkien ja liikeimprovisaation kautta. 
Ohjaaja/valmentaja on itse esimerkkinä: välitetään ilon ja onnistumisen tunteita harjoitustilanteissa.   
Valmentajan tulee kyetä käsittelemään omaa turhautumisen, pettymyksen tunteita ilman, että ne kohdistuvat voimistelijaan. Voimistelija voi oppia hyvästä esimerkistä.

8. Ohjeita ja linjauksia lasten voimistelutoimintaan

Seuraavat ohjeistukset ja linjaukset on tehty konkreettisiksi ohjeiksi erityisesti ohjaajille ja valmentajille. Näiden linjausten tarkoituksena on antaa käytännön ohjeistus tiettyihin tilanteisiin ja yhdenmukaistaa toimintamalleja.

Lasten voimistelussa huomioidaan seuraavat asiat

Lasten kanssa tehdään pelisäännöt, joissa linjataan, millaista toimintaa ja osallistumista tunneilla toivotaan.

Lapsi saa käyttäytyä kuin lapsi salitilanteissa. Harjoitukset suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat lapsen lapsenomaisen käyttäytymisen ilman pitkiä hiljaa jonossa tai rivissä odotteluja -> lasten harjoituksissa suositaan kiertoharjoittelua, pari- ja ryhmäharjoitteita -> yksittäiset harjoitteet ovat tehokkaampia ja voivat olla lyhyempiä. 

Lapsi saa leikkiä ja oppia leikin kautta. Kaikissa lasten (alle 12 v) harjoituksissa leikitään. 

Lasta ei kielletä liikkumasta tai kerrota, että hän liikkuu väärin. Kaikki liike kehittää. Annetaan lapsille mahdollisuus tutustua omatoimisesti telineisiin/välineisiin seuraa johtajaa -leikin avulla. 

Treenisaleilla on lupa liikkua aktiivisesti, mutta siellä myös harjoitellaan käyttäytymään muita kohtaan kunnioittavasti.

Lapsi ei ole pieni aikuinen. Lapsi saa näyttää tunteitaan ja olla lapsi. 

Lapsella on oikeus kehorauhaan eikä epäasialliset kommentit taikka kehovitsit kuulu turvalliseen harrastamiseen.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja pelottomaan harjoitteluun. Tämän tulee koskea niin aikuisia ohjaajia ja valmentajia kuin samanikäisiä lapsia. Mikäli lapsiryhmässä on yksikin lapsi, joka lyö, tönii tai nipistelee toisia, jatkuvasti kiilaa ohitse tai nauraa ilkeästi epäonnistumisille, tulee toiminnassa olla selkeät ohjeet, miten tällaiseen puututaan. Ei toivottuun toimintaan tulee aina puuttua eikä huoltajien reaktiota saa pelätä. Ohjaajille on tarjottava tukea asian käsittelyyn huoltajien kanssa.

Lasta ei kielletä liikkumasta, mutta yksikään lapsi ei saa vaarantaa itseään tai muiden turvallista liikkumista.

Jos ryhmässä on lapsi, joka ei noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä tai joka ei suostu tekemään ja jopa karkaa tunnilta, tulee seurassa olla sovittu: kenellä on vastuu lähteä lapsen perään? Kuka jää muun ryhmän kanssa saliin?
Jos joku lapsi vaarantaa muun ryhmän turvallisuuden, tulee huoltajien kanssa sopia yhteystyöstä asian ratkaisemiseksi.

Lapsi ei päätä aikatauluja/ perheen lomia. Lasta on turha moittia näiden takia väliin jääneistä harjoituksista tai myöhästymisistä. Aikuisten välisiin asioihin ei tule sotkea lapsia. 

Ohjaaja luo tunnille turvallista ilmapiiriä kohtaamalla harjoituksessa aidosti ja hyväksyvästi kaikki ihmiset, etenkin ryhmän lapset, vaikka ei aina hyväksy jotakin käytöstä. Ohjaaja katsoo, kuulee ja puhuu kaikille. Ohjaaja myös kertoo kenelle voi tulla kertomaan huolista ilman, että kertojalle koituu asiasta harmia.

Ohjaajan/valmentajan on hyvä kertoa kenelle valmentajille, kapteenille tai huoltajalle voi puhua luottamuksellisesti.

Voimistelijoille ja heidän vanhemmilleen annetaan tietoa siitä, että voimistelun lajeissa avustaminen on oppimisen ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Voimistelijan on hyvä tietää, että jos kosketus tuntuu sopimattomalta tai ikävältä, tulee hänen sanoa asiasta heti joko valmentajalle tai muulle aikuiselle.

Valmentajille on tärkeää opettaa/linjata, millainen koskettaminen on soveliasta ja millaisesta pitää erikseen keskustella voimistelijan kanssa. On kohteliasta pyytää lupaa koskettamiseen, pois lukien vaaratilanteet, joissa turvallisuutta edistäen napataan lapsi ilmasta kiinni ennen tipahtamista telineeltä. HUOM, lupaa ei tarvitse pyytää joka kerta erikseen vaan avustamisesta ja koskettamisesta keskustellaan kausittain ja uusien voimistelijoiden ja valmentajien aloittaessa yhteistyö sekä sijaisuuksissa.

Ohjaajan vastuulla on kertoa turvataidoista ja koskettamisen säännöistä. Osa voimisteluliikkeistä vaativat avustamista ja on normaalia valmennustoimintaa.

Aikuiset näyttävät käytöksellään ja suhtautumisellaan esimerkin, joka opettaa lapsia tuntemaan liikkumisen ja oppimisen iloa. Tämä ilo seuraa heitä toivottavasti koko elämän ajan. 

Lasten kanssa käytetään iänmukaista kieltä, lapselle annetaan selkeät ohjeet ja näytetään liikkeitä ja/tai käytetään tarvittaessa myös liikekortteja selkeyttämään ohjeita. Joku lapsista oppii näkemällä, toinen kuulemalla.

8.1 Linjaus vastuulliseen liikkuvuusharjoitteluun

Suosi lyhyitä, noin 30 sekunnin mittaisia venytyksiä pitkien passiivisten venytysten sijaan.  
Venytys saa tuntua, mutta se ei saa tuottaa kipua. Lasten kanssa tulee keskustella, miltä kipu tuntuu.
Huomioi, että kivun tunne on yksilöllinen ja siitä on hyvä käydä keskustelua.
Avustetussa venytyksessä pitää aina pyytää avustettavalta lupa koskea ja avustaa.

Muista molemminpuolinen vuorovaikutus liikkuvuusharjoituksen aikana.  
Voimistelijalla on oikeus kieltäytyä avustetusta venytyksestä tai keskeyttää se.  
Voimistelijaa saa avustaa ja asentoa korjata venytyksessä, mutta ei painaa. Jos voimistelija kokee kipua, puhutaan painamisesta, avustettaessa kivun tunnetta ei ole, vaikka venytys ei kaikista tunnu aina niin miellyttävältä.
Puhtaaseen asentoon korjaaminen avustamalla on turvallisempaa kuin venyttely väärässä asennossa.  
Huomioi, että liikkuvuuden osalta suoritustaso voi vaihdella päiväkohtaisesti.

8.2 Linjaus kehorauhasta

Nuoren urheilijan kasvulle ja kehittymiselle pitää antaa rauha. Minkäänlainen keho- tai ulkonäköpuhe ei kuulu voimisteluun, oli sitten kyseessä valmentaja, voimistelija, tuomari, katsoja tai tukijoukko.
Arvosta voimistelijan kehon suorituskykyä ja pystyvyyttä. Kehu esimerkiksi taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia.
Omalla esimerkilläsi voit vaikuttaa positiivisesti siihen, millainen kehosuhde voimistelijoille kehittyy. Puhuthan voimistelijoiden kuullen kunnioittavasti myös omasta kehostasi.
Mikäli huoli urheilijan hyvinvoinnista, ravitsemuksesta tai syömiskäyttäytymisen häiriintymisestä herää, valmentajan tulee olla yhteydessä alaikäisen voimistelijan huoltajiin.

8.3 Linjaus ruokarauhasta

LNV:lla on lähinnä yksittäisiä voimistelutunteja, joihin ei kuulu ruokailua. Tätä kohtaa noudatetaan esim. leirien kohdalla, joissa leiripäivään kuuluu evästauko.

Riittävä ja monipuolinen ravitsemus on tärkeää kasvun, että kehittymisen näkökulmasta.
Yhtä oikeaa voimistelevan lapsen lautasmallia ei ole. Joustava ja salliva syöminen tukee riittävää energiansaantia ja tukee normaalin ruokasuhteen syntymistä.
Lasten kohdalla tulee muistaa, että kodeilla on merkittävä rooli monipuolisen ravinnon varmistamisessa ja siksi vuoropuhelu kodin kanssa on tärkeää.
Apuna voi käyttää yleisiä ravitsemussuosituksia huomioiden harjoittelun kuormituksen. Painopisteen tulee olla monipuolisessa ja riittävässä syömisessä.
Hyödynnä lasten kanssa kuvia lautasmallien ja suositusten visualisoinnissa tai tutustukaa esimerkiksi välipalojen tekemiseen käytännön kokeilujen kautta.
Turvaamme voimistelussa ruokarauhan. Tämä tarkoittaa sitä, että annamme jokaiselle mahdollisuuden tehdä omat valintansa ruokailutilanteessa harkintansa mukaan. Ruokailutilanne ei ole paras hetki kommentoida, mikäli huoli herää liian niukasta tai yksipuolisesta ravinnosta. Muistamme myös, että yksittäiset ruokavalinnat eivät aina anna koko kuvaa yksilön ruokailutottumuksista.
Ravitsemuksesta ja ruuasta voi puhua myös lapsuusvaiheessa. Ohjaamme ja kannustamme urheilijoita syömään ja juomaan riittävästi ja monipuolisesti. Huomioimme vastuullisen ja turvallisen keho- ja ruokapuheen periaatteet: varaamme aikaa syödä riittävästi esimerkiksi leireillä ja toimimme kannustavasti sekä rohkaisevasti.
Jos huoli voimistelijan ravitsemuksesta tai hyvinvoinnista herää, nostamme huolen esille huoltajille. Ravinnosta ja ruokavaliosta keskustelu tulee tapahtua luottamuksen ilmapiirissä ja keskustelulle on luotava turvallinen tila. Ongelmien ratkomiseen voi tarvittaessa hakea ulkopuolista asiantuntija-apua.